maanantai 22. helmikuuta 2016

Hemmottelet lapsesi pilalle

Kommentit kuten "hemmottelet lapsesi pilalle kun nukutat syliin tai hemmottelet lapsesi pilalle kun pidät häntä kokoajan sylissäs" voi olla joillekin tuttua.
Tässä asunnossa ei ainaskaan ole onnekseni mutta voin vain kuvitella miltä heistä tuntuu jotka tollaisen kommentin ovat saaneet.

Ensiksi meillä oltiin ekat 3kk melkeen kokoajan sylissä ja kuiteskin neiti itki.
(Te jotka ette tiedä niin täällä oli koliikkirumba ekat kuukaudet)
Sitten se vaan ajan myötä helpottui ja neiti rupeskin viihtymään enemmän lattialla yksikseen.

Neiti on myös nukutettu syliin kunnes itse oppi rytmin että saa iltaisin maidon jonka jälkeen nukkumaan ja sitten on nukahtanut itse nätisti omaan sänkyyn.
Toki tulee öitä (harvoin) kun hän heräilee ja itkee, meille ei mitkään tassuttelut sopinut joten aina ja vielä nykyäänkin jos on jotain niin nostan hänet syliini!

Toki meillä ei istuta tunti tolkulla tuolilla hiljaa lapsi sylissä vaan aina istutaan hetken että neiti rauhoittuu.
Sitten kokeillaan laittaa sänkyyn ja jos ei toimi niin takaisin syliin.
Yleensä meillä riittää nostaa sen yhden kerran ja siitäkin saa olla kiitollinen että osaa noin hyvin rauhoittua ja nukahtaa uusiksi omaan sänkyynsä.

Vielä tänä päivänä neiti viihtyy vähän väliä päivisin sylissä ja hakeutuu syleilyyn ihan itse.
Hän jopa ymmärtää että en voi ottaa häntä syliin jos tiskaan tai teen ruokaa mutta aina kun olen valmis niin tarjoan paikkaa sylistä hänelle.

Mä en usko että lasta voi hemmotella pilalle syleilyllä, vaan se tuo lapselle turvaa ja rakkautta!
Eiväthän he istu sylissäsi loputtomiin, ja silloon kun lapsi on jo tarpeeksi vanha omasta mielestääm etteivät tule enää kirveelläkään syliin niin toivoisit että olisit pitänyt enemmän sylissäs.

2 kommenttia: